Neulemallien muodikkuus : Näkyvätkö kansainväliset muotitrendit suomalaisten käsityölehtien neulemalleissa?

The aim of this work was to study, whether international fashion trends show in knit designs in Finnish craft magazines and how trends are modified. Women s knitted clothes and accessories in autumn winter season 2005 2006 were analyzed. Future research, trends, fashion, designing and knitting provides theoretical basis for this study. The trend material of this study came from Carlin Women s knitwear winter 2005 2006, which is fashion forecast for Women s knitwear. In addition to the trend book, I selected two international fashion magazines to reinforce this study. Fashion magazines were L´Officiel, 1000 models, Milan New York winter 05/06, No 52, April 2005 and Collezioni Donna, Prêt-à-porter autumn-winter 2005 2006, No 107. Finnish craft magazines in this study were MODA s issues 4/2005, 5/2005, 6/2005 and Novita s issues autumn 2005, winter 2005 and Suuri Käsityölehti s issues 8/2005, 9/2005, 10/2005. For the base of the analyze I took themes from the trend book. From fashion magazines I searched knitwear designs and these designs were sorted out by themes of trend book. To this trend and fashion material I compared knit designs from craft magazines. I analyzed how fashion trends show in knit designs and how they are modified. I also studied what features of trends were shown and which did not appear in knit designs of the craft magazines. For analyzing trend pictures and knit designs in craft magazines I applied qualitative content analysis and image analysis. According to the results of this research, effects of trend can be recognized in knit designs of craft maga-zines, although the fashion trends have been applied very discreetly. Knit designs were very similar re-gardless of magazine. The craft magazine data included approximately as many designs from Novita and MODA. In Suuri Käsityölehti provided only fifth of the designs data. There were also designs in MODA and Suuri Käsityölehti, which were made of Novita s yarns. This research material includes yarns of 15 different yarn manufacturers. Although half of all knit designs were knitted from Novita s yarn. There were 10 different yarns from Novita. Nevertheless Novita s yarn called Aino was the most popular. Finnish craft magazines have not respond to popularity of knitting. Magazines do not provide any novelty designs for knitters. Knit designs in Finnish craft magazines are usually practical basic designs without any innovativeness.

Brändijohtamisen strategiset välineet: brändi-identiteetin ja brändimielikuvan vertaileva tutkimus

Tutkielman tavoitteet Tämän Pro gradu-tutkielman tavoitteena on selventää brändi-identiteetin ja brändimielikuvan suhdetta sekä osoittaa, että on hedelmällistä vertailla brändi-identiteettiä ja brändimielikuvaa. Tutkimusongelmana on, kuinka www-sivujen avulla voidaan johtaa johdonmukaista brändiä ja, mitä brändin johto hyötyy tarkasteltaessa brändi-identiteettiä ja brändimielikuvaa? Case-brändeinä toimivat tässä tutkimuksessa Vero Moda ja H&M. Tutkielman toteutus Tutkielman teoreettinen osa käsittelee brändiä, brändi-identiteettiä ja www-sivuja brändin johtamisen näkökulmasta. Brändimielikuvaa käsitellään kuluttajan näkökulmasta. Tutkielman käsitteellinen viitekehys esitellään teoriaosuuden lopussa. Empiirinen osuus on lähestymistavaltaan laadullinen. Aineisto koostuu jo olemassa olevasta luonnollisesta aineistosta ja kuluttajien haastatteluista. Haastattelut ovat luonteeltaan teemahaastatteluja. Valmiina oleva aineisto analysoidaan sisällönanalyysillä ja teemahaastattelut analysoidaan teemoittelun avulla. Tutkimustulokset Tutkimustulosten valossa voidaan osoittaa, että brändi-identiteetin ja bändimielikuvan vertailevasta tutkimuksesta on hyötyä brändijohtamiselle. Brändin johtamisen näkökulmasta brändi-identiteetin ja brändimielikuvan voidaan katsoa olevan vahvasti sidoksissa toisiinsa. Brändi-identiteetti heijastaa niitä mielikuvia, joita brändiin halutaan johdon kannalta liittää. Brändimielikuva taas syntyy vastaanottajan mielessä lähetettyjen signaalien pohjalta. Brändin johtamisen www-sivuilla voidaan katsoa olevan onnistunutta, jos kuluttajan brändimielikuva ja wwwsivujen brändi-identiteetin ns. tavoitemielikuva ovat mahdollisimman samanlaisia. Tärkeää on, että www-sivut ovat brändin näköisiä ja tukevat muita viestintäkanavia. Lisäksi www-sivujen voidaan katsoa toimivan ikään kuin käyntikortteina ja vaivattomina vaateliikkeinä. Molempien case-brändien www-sivujen brändi-identiteetit vastasivat ainakin osittain kuluttajien muodostamia brändimielikuvia.